Ihailtavan ahkeria olivat husband ja kollegansa, työtavoite oli kova ja päivät hurjan pitkiä. Illalla olisi uni maittanut, mutta majapaikkamme bungalowit olivat todella parhaat päivänsä nähneet ja homeen haju oli niin vahva, että haittasi hengitystä. Muidenkin, kuin meidän herkkänenäisten.
Huonoista yöunista huolimatta työporukka sai hyvin tulosta aikaiseksi ja minulla oli ilo tutustua husbandin paikallisen kollegan italialaiseen Cristina-vaimoon, jonka kanssa aika vierähti varsin miellyttävästi. Teimme pitkiä kävelylenkkejä rantaa pitkin ja seikkailimme Nungwin kalastajakylässä, kunnes jäimme nousuveden saartamiksi. Tuumasimme tilannetta hetken kahvikupposten äärellä ja navigoimme sitten läpi parin hotellin ja ravintolan ja löysimme lopulta pienen hiekkapolun takaisin kotiin. Husbandeille ei kerrottu, että melkein eksyttiin.
Solidaarisina muulle seurueelle me puolisot pidättäydyimme myös nauttimasta mitään tuoretta hedelmämehua väkevämpää. Asia voidaan varmaan korjata kaikkien osalta ensi viikonloppuna Jambianissa, jonne lähdemme isolla porukalla keskikesää juhlistamaan. Makua juhannuskokosta saatiin jo eilen Nungwin rannassa.
Tunnelmallista juhannusta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti