Ennen ja jälkeen... Sorry guys. Nämä pari kiloa painavat jätit oli pyydystetty mangrovemetsästä.
Ja pahuksen herkullisia olivat valkosipulilla ja chilillä terästettyinä.
Jambianin koti, bungalow numero 3 (tatu).
Maailman laiskin kissapoika, Tatu. Oltiin kavereita, kunnes hän rupesi syömään gekkoja... rontti!
Näyttää välienselvittelyltä, mutta ei ole sitä. Yritimme vaan luontevasti rupatella kun meitä kuvattiin.
Reggae soi iltaisin rastapoikien rantabaareissa. Jätimme kurkkaamatta kuinka pössöiset tunnelmat olivat.
2 kommenttia:
On ne kissat vaan ympäri maailman yhtä rentoja...Liekö myös yhtä tehokkaita karvan pudottajia kuin Säkylän neito? Nimemerkki juurihan- minä-tuon-kohdan-imuroin-ja-nyt-se-on-taas-täynnä-mustaa-karvaa.
Tatun valkoiset karvat taitavat hukkua kaikkialla olevan valkoisen puuterimaisen hiekan sekaan. Sitä löytyi kaupunkiin palattuamme niin laukun pohjalta, vaatteista kuin korvistakin.
Lähetä kommentti