Boun Xuang Heua – Boat Race

Vientiane on varustautunut soutukisoihin jo toista viikkoa. Varsinainen tapahtuma huipentui eilen, kun 54 venettä kisasi meistä reilu kilometri yläjuoksuun paahtavassa helteessä. Mekongin pinta on poikkeuksellisen alhaalla, joten kisat oli pakko siirtää lähes kaksi kilometriä suunnitellusta länteen.

Aattoiltana sukelsimme sekaan markkinahumuun. Ihmisiä oli saapunut maaseudulta sankoin joukoin. Kun oikein suvun voimin isoon kaupunkiin asti tullaan, kuuluu asiaan luonnollisesti shoppailla. Kadunvarret olivat täpötäynnä messuständejä muistuttavia kojuja, joissa myytiin vaatteita, kännyköitä, energiajuomaa, pesuaineita, vessapaperia, sateenvarjoja , traktoreita ja kaikkea muuta tarpeellista. Jokaisen kojun edustajat huusivat megafoneihin viimeisimmät tarjouksensa. Parimetriset kovaääniset taustoittivat kakofoniaa niin, että sisäelimet tärisivät.

Ostosten lomassa täytyy tietysti myös syödä. Grilleissä paistui kaikenlaisia vartaita, makkaroita, kalaa ja kananmunia (niitä, joissa on kanan sikiö sisällä). Tarjolla oli myös paistettuja hyönteisiä, dim sumeja, nuudeleita ja makkaroita, Ja makeannälkään hattaroita, jäätelöä, munkkeja ja hedelmiä.

Suosituimpia huveja oli ilmapallojen heittäminen tikalla. Kolmella peräkkäisellä osumalla voittaa energiajuoman. 

Lähes kaikkien temppeleiden sisäpihat oli valjastettu paikoitusalueiksi ja ravintoloiksi. 

Löysimme onneksi yhden rauhoitetun temppelin, jonka sisäpiha sopi täydenkuun ihailuun.

Koska nämä olivat jo meidän neljännet soutukisat Laosissa (Kambodzhan vastaavien päälle), tyydyimme itse kisapäivänä seuraamaan hurlumheitä omalta parvekkeeltamme. Maali näkyi juuri ja juuri, mutta kisaa ei pystynyt seuraamaan muuten kuin television välityksellä. Rantakatu allamme oli niin täynnä ihmisiä päivänvarjoineen, ettei sinne tehnyt mieli tunkea sekaan. Tänään luin lehdestä, että voiton vei Luang Prabangin joukkue, jo toista vuotta peräkkäin.

Meno jatkui vielä koko illan ja talomme henkilökunta ilahdutti järjestämällä vielä kaiken muun möykän päälle pihalla karaoken. Laot todella osaavat juhlia aina kun siihen on tilaisuus.

Kun on jo viikon joutunut hyppimään rakennustelineiden seassa ja kuuntelemaan basson jytkettä puolille öin, on tänään vallitseva hiljaisuus aivan taivaallista. Katuja lakaistaan, telineitä puretaan, roska-auto kiertää keräämässä jätesäkkejä. Vientiane palaa vihdoin arkeen.

Paastonaika päättyy

Kolme kuukautta kestänyt buddhalainen paasto päättyy tänään Boun Ork Phansa -nimiseen festivaaliin, joka juhlistaa samalla sadeajan päättymistä. Munkit ovat viettäneet viime kuukaudet pääasiassa pagodissa, mutta voivat nyt sadeajan virallisesti päätyttyä taas liikkua ja matkustaa. Aamulla ihmiset kokoontuivat pagodiin ja veivät almuja ja ruokaa munkeille. Koska munkit lähtevät paaston jälkeen kiertämään pitkiäkin matkoja, ihmiset lahjoittavat heille myös uusia kaapuja.

Munkit liikekannalla.

Illalla pagodien pihat koristellaan kynttilöin ja värikkäät, kukilla ja suitsukkeilla täytetyt lyhdyt lasketaan Mekongiin. 

Lyhtyjen valmistus oli jo täydessä käynnissä aamupäivällä.

Kauniit lyhdyt ovat kiitos joen hengille.

Huomenna on vuorossa yksi vuoden tärkeimmistä juhlista, soutukilpailut. Kaupunki on valmistautunut niihin jo pari viikkoa. Rantakatu on muuttunut valtavaksi markkinapaikaksi ja kadunvarret ovat täynnä myyntikojuja ja katukeittiöitä.

Soutukisojen koristeisiin kuuluvat tietenkin veneet, jotka kuuluu täyttää ruualla ja rahalla ja laskea jokeen.

Veneitä myynnissa kadunvarressa.

Veneen mukana uskotaan lähtevän kaikki sairaudet ja huono onni. Erityistä onnea tuo se, jos onnistuu löytämään oman veneensä joesta seuraavana päivänä.

Meillä ollaan valmiina soutukisoihin.

Itsenäistyvät laonaiset

Paikallislehdessä on viime aikoina käyty yllättävän avointa keskustelua laojen avio-ongelmista ja
-eroista. Vielä pari vuosikymmentä sitten avioeron hakija oli lähes aina mies ja eroprosessiin meni useita kuukausia. Pariskunnan oli ensin neuvoteltava molempien sukujen kanssa ja yritettävä ratkaista ongelmansa. Aiemmin naiset myös pelkäsivät sosiaalisen asemansa kärsivän erossa. He epäilivät, etteivät enää erottuaan löytäisi uutta miestä.

Tänä päivänä tilanne on kääntynyt: noin kolme neljäsosaa avioerohakemuksista on naisten jättämiä. Aiemmin laonaiset olivat taloudellisesti riippuvaisia miehistään. Nykyään yhä useampi nainen  opiskelee ja kouluttautuu. Naisia työskentelee kasvavassa määrin korkeissa viroissa valtiolla. Osalla naisista on menestyvä liiketoiminta, joka tarjoaa pääosan perheen toimeentulosta. Naiset ovat entistä itsenäisempiä. He päättävät erota miehistään, jos eivät saa heiltä riittävästi huomiota tai tukea  perheestä huolehtimiseen.

Tärkeimpiä syitä naisten hakemissa avioeroissa ovat miehen huumeidenkäyttö ja rahattomuus. Naiset sanovat lehden haastattelussa, että eivät suvaitse pettämistä eivätkä sitä, että mies viettää aikaa kavereidensa kanssa ryypäten, tuhlaten ja perhettä laiminlyöden. Nykynaiset ovat valmiita jättämään miehensä, mikäli nämä eivät pysty elättämään heitä.

Parin vanhemmilla on yhä rooli sekä avioliiton solmimisessa että erotilanteessa, sillä heitä perinteisesti kunnioitetaan. Jotkut vanhemmat saattavat vaatia tytärtään hakemaan eroa, mikäli mies käyttää huumeita, juo liikaa tai on köyhä. Rikkaiden perheiden lapsia naitetaan yhä keskenään, mikä usein osoittautuu huonoksi vaihtoehdoksi ja pari päätyy eroon.

Avioero vaikuttaa luonnollisesti eniten parin lapsiin ja lain voima on tässä kohtaa heikko. Molemmat vanhemmat velvoitetaan tarjoamaan taloudellista tukea lapsiensa kasvatukseen kunnes nämä täyttävät 18 vuotta. Usein tämä kuitenkin jää toteutumatta. Laki edellyttää, että eroa voi hakea vasta, kun tietyt sovittelutoimenpiteet on käyty. Näihin osallistuu molempien suku ja joskus koko kylä. Ennen tätä proessia oikeus ei hyväksy asiaa edes käsittelyyn. Poikkeuksena on se, että mies mies käyttää huumeita tai pahoinpitelee vaimoaan ja lapsiaan.

Mielenkiintoinen kohta perhelaissa on se, että mies ei voi hakea eroa vaimostaan jos tämä on raskaana tai jos heidän yhteinen lapsensa on alle vuoden ikäinen.

Katugallupissa oli kyselty syitä sille, miksi yhä useampi nykyään päätyy eroon. Eräs vanhempi nainen totesi, että ongelmana on miehen ja naisen erilainen ajattelutapa. Nainen katsoo aina tulevaisuuteen ja rakentaa sen varaan. Sen sijaan mies elää vain tätä päivää.

Tähän eräs mies kiteytti filosofiansa: "Tärkeintä elämässä on syöminen ja juominen. Ei voi koskaan tietää, milloin elämä päättyy, voin jäädä vaikka auton alle huomenna. Siksi on syötävä ja juotava aina, kun siihen on tilaisuus."

Luang Prabangin lumoa

Vanha pääkaupunki pohjoisessa vuorten syleiyssä oli muuttunut yllättävän vähän kahdeksassa vuodessa. Idyllisiä pikkukujia, verkkaista menoa, maukasta laoruokaa ja  herkullista silmänruokaa. Kipusimme taas Phu Si –vuorelle, jolta aukeaa seesteinen maisema kaupungin taustalla siintäville vuorille. Indokiinaa kauneimmillaan.