Kuumenee

Tunteiden vuoristorataa täällä tropiikin kummallisessa arjessa. Alamäkeen vie tänne tulostamme asti jatkunut remontti, jolle ei näy loppua. Yläkerrassa ja vastapäisessä asunnossa on porattu, kilkuteltu ja kolisteltu nyt kolme kuukautta seitsemänä päivänä viikossa. Työt alkavat kello seitsemän aamulla. Hommalla ei näytä olevan päätä eikä häntää, vaan kaikkea tehdään uudestaan ja uudestaan. Vettä ei ole viime aikoina tullut enää katon läpi, mutta kaikki ovet, ikkunapuitteet ja ovet on hiottu käsin ja lakattu paikanpäällä, minkä seurauksena koko rappukäytävä on ollut punaruskeassa tomussa ja silmiä kirvelevä katku tulee sisään asti. Edellinen kierros ei onnistunut, joten tämä työvaihe alkoi nyt alusta. Työmiehet eivät pyynnöistä huolimatta kunnioita pätkän vertaa heille annettuja ohjeita, vaan pitävät remppakämppien ovia sepposen selällään ja rööki palaa huulessa tauotta. Kun käyn pyytämässä että edes sulkisivat oven he vaan nauravat räkäisesti. Aiemmin hyvämaineisena tunnetun Khaou Chulyn nykyinen manageri tuntuu olevan pelkkä sätkynukke, sillä häntäkään ei kuunnella. Meille hän on luvannut nyt joulukuun puolivälistä asti, että remontti kestää enää pari päivää. Siis remontti, josta meille ei mainittu sanallakaan tänne muutettuamme. Tänään oli taas yksi luvatuista viimeisistä remonttipäivistä, mutta täällä vasta valmistaudutaan uuteen lakkauskierrokseen. Ei ole maailman suurimpia murheita tosiaan, mutta mitta on nyt täynnä ja aasialaiset käytöstavat unohdettu. Kun englantia ei ymmärretä ja khmeriä en osaa riittävästi, päätin käydä kertomassa päälimmäiset tunteeni työmiehille suomeksi. Ai että teki hyvää, on meillä värikäs kieli! Ja kasvot menetin ihan varmasti.

Onneksi vuoristoradassa on ylämäkiäkin. Hauskan ja vauhdikkaan viikonlopun uuvuttama elimistö sai tänään kaivattua kurinalaisuutta pilatestunnilla ja mieli harmoniaa. Päivän kruunasi ajelu disco tuk tukissa. Pakenin remonttihelvettiä pikaiselle ostosreissulle ja torilta ulos astuessani vastassa oli kuskien kilpahuuto. Kaikessa rauhassa kadun yli tallusteli viileästi tuttu kuskini, paikalliseksi valtavankokoinen, hymyili minulle aurinkolasit päässään ja yli kaikkien huutojen vain nyökkäsi että mennään. Miksi sinä et ota minua kun huusin sinulle, kuului vieressä kipittävän ukon suusta. No kun en tykkää että minulle huudetaan, sanoin. Miksi otit hänet, etkä minua, minä tykkään sinusta, hän jatkoi jo vähän keimailevasti hymyillen. Enempää en kuullut, kun Monsieur Cool käänsi nupit kaakkoon ja 80-luvun discohitit tärisisyttivät penkkiä. Ei kun menoksi. Oui, oui je sais, hän viittasi, kun yritin antaa ajo-ohjeita. Tokihan hän tiesi missä asun ja muisti että meidän yhteinen kielemme on ranska. Katumaisema Tuol Tom Pongilta Boeng Keng Kangille muuttui musiikkivideoksi ja vuoristorata oli taas kovasti nousujohteinen.

Lisää nostetta on tiedossa loppuviikosta, kun luvassa on 36 astetta ja vieraita! Toivon todella, että remppaäijiä ei enää silloin näy.

Kenestä Phnom Penhin presidentti?

Suuren urheilujuhlan tuntua on ilmassa, toinen äänestyskierros Ruotsin suurlähetystössä on parhaillaan menossa. Lounasaikaan äänensä oli käynyt jättämässä vain seitsemän henkeä, joten pahoin pelkään että ensimmäisen kierroksen huima 57 ääntä jää saavuttamatta. Kovasti ollaan PP:n suomalaisia uurnille patisteltu, myös eräs kadulla sattumalta vastaan kävellyt turistipariskunta. Ensimmäisellä kierroksella vietiin selvä voitto Laosin väestä (38 ääntä) ja kilpailu jatkuu.

Husbandin kollegat vinoilivat minulle ensimmäisellä kierroksella, veikkasivat että annoin ääneni Victorialle. Olisin toki antanutkin, mutta en löytänyt hänelle äänestysnumeroa. Ja harmin paikka, ei näkynyt olevan tällä toisellakaan kierroksella. Vain ne kaksi samaa, jotka me täälläkin äänestimme jatkoon. Oli tyydyttävä niihin. Olisi nyt voinut Ruotsin lähetystö vähän vetää kotiinpäin, varsinkin kun meille kustantavat äänestystilankin.

Viikko on mennyt vähän kolhuisasti. Ensin husband tenniksen hurmiossa teloi polvensa ja sitten minä kompuroin keskellä päivää katukivetykseen kyynärpää edellä. Ihan kuin olisin näitä kuhmuraisia jalkakäytäviä ensimmäistä kertaa tallaamassa! Naarmuilla ja mustelmilla taidettiin selvitä kuitenkin molemmat, onneksi. Ja nyt luvataan skarpata ja pysyä ehjinä tästä eteenpäin. Ne kiinalaiset onnenamuletit lienee syytä käydä hankkimassa ja heitellä vaikka vähän kananmuniakin kadulle jos se auttaisi asiaa.

Illalla innokkaimmat äänestäjät kokoontuvat taas Sauvignon Bar´iin ja luvassa on huikean jännä ääntenlaskenta. Kumpi vie voiton vai mahtavatko äänet mennä taas tasan? Se selviää ihan muutaman tunnin sisällä.

The Year of the Dragon

Phnom Penhista on tulossa varsinainen China Town. Tuskin on edellisten juhlien koristuksia ehditty riisua, kun uusia jo ripustetaan. Kaupungilla onkin iloinen sekamelska Merry Christmasia, Happy New Yearia ja nyt myös Chinese New Yearia, joka täyttää kadut punaisella, keltaisella ja kullan kimalluksella. Tämä tarttui tietysti minuunkin ja nyt koristaa kuvan pallo parveketta ja kultainen lohikäärme ulko-ovea. Maljakossa upeat keltaiset liljat.

Maanantain uusi kuu aloittaa kiinalaisessa kalenterissa vuoden 4709. Kahdestatoista symbolista vuoron saa lohikäärme. Perinteiden mukaan vuoden vaihtuessa kaikki muu pysähtyy ja huomio keskitetään perheeseen. Tulevana viikonloppuna käynnistyykin maailman suurin muuttoliike, kun kiinalaiset ja iso osa muutakin Aasiaa matkustaa kotiin. Kambodzhassa kiinalaisia sukujuuria on alle 10 prosentilla väestöstä, mutta juhla on tärkeä täälläkin, samoin siihen liittyvät uskomukset ja tavat. Ennen vuoden vaihdetta talo on siivottava kunnolla. Viimeistään sunnuntai-iltaan mennessä kaikki siivousvälineet on korjattava pois. Se joka siivoaa uuden vuoden alkaessa pyyhkii samalla sille varatun onnen, good luck. Myöskään veitsiä ja saksia ei pitäisi käyttää, sillä ne voivat leikata vuodelta onnen, good fortune. Uuden vuoden aattona keskiyöllä avataan ovet ja ikkunat, jotta vanha vuosi pääsee kulkemaan läpi. Kaikki velat on maksettava pois, vältettävä negatiivisia puheita ja pukeuduttava punaisiin vaatteisiin. Uusi vuosi toivotetaan tervetulleeksi ja edellisen vuoden tapahtumat jätetään taakse.

Parahiksi ennen muuttoliikkeen käynnistymistä mekin kävimme eilen lentokentällä, oli taas lähdön hetki. Olemme onnekkaita, että läheiset tulevat meitä tänne asti tervehtimään. Taas monta uutta kokemusta yhdessä jaettu.


The year of the dragon - Vuosihoroskooppi apinalle

Apinat ovat tulevana vuonna onnekkaita ja liiketoiminta kukoistaa. On kuitenkin syytä varoa pahantahtoisia ihmisiä, sillä riidat voivat tänä vuonna kärjistyä. Myös omasta turvallisuudesta on huolehdittava, sillä joku voi hyökätä kimppuun takaapäin. Paras olisi vältellä ihmisiä. Rotan kuva vaatteissa tai koruissa tuo onnea, samoin kullankeltainen väri.

Muillekin tarjolla ennustuksia, anyone interested?

Ensimmäiset äänet laskettu

Kalastajaveneet suuntaavat määrätietoisesti kohti hopeisena hohtavaa ulappaa. Pääskyset syöksähtelevät viidakon yllä. Aurinko painuu horisonttiin pilviverhon suojassa. On täysin tyyntä. Takana täydellinen rantapäivä aaltojen liplatuksessa ja varpaat hiekassa.

Torstaina oli Kambodzhan suomalaisten äänestyspäivä. Menimme lounasaikaan kolmen hengen voimin Ruotsin suurlähetystöön, joka sijaitsee uutuudenkarheassa Phnom Penh Towerissa, 10. kerroksessa. Uurnilla olikin vilkasta ja jouduimme odottamaan vuoroamme. Nuori turistiseurue istui jääkylmäksi viilennetyssä aulassa laulaen ja kannelta soittaen, taustallaan seinänkokoinen Tukholman siluetti. Olimme tulleet pohjolaan. Äänestystilaan otettiin vain viisi henkeä kerrallaan. Bangkokista saapunut lähetystövirkailija tarkisti passit ja äänestysoikeuden ja antoi äänestyskupongit. Sitten kukin kävi vuorollaan käytävän varrella olevassa pienessä huoneessa, jonka seinällä oli ehdokkaiden nimet ja numerot asianmukaisesti. Äänestyslippu palautettiin virkailijalle, joka leimasi sen, ja lippu suljettiin kuoreen. Sinne lähti ääni. Ja lähtipä moni muukin, sillä kello kolmelta iltapäivällä eli tuntia ennen äänestysajan päättymistä oli kansalaisvelvollisuuden käynyt suorittamassa jo yli 50 henkeä. Määrä on uusi ennätys Kambodzhassa.

Illalla kokoonnuimme vaalidrinkeille Sauvignon Bar´iin, joka tarjoaa torstaisin naisille ensimmäisen Prosecco-lasillisen veloituksetta. Niitä nautiskellessa tuli ajatus pitää ovensuukysely annetuista äänistä. Kaikki olivat heti innolla mukana. Paperiservetit revittiin pieniksi paloiksi ja kukin kirjoitti niille ehdokkaansa numeron. Puolueeton hollantilainen, seurueen ainoa ei-suomalainen, suoritti ääntenlaskennan. Kambodzhan suomalaiset (20% edustus koko äänimäärästä) äänestivät seuraavasti: viisi ääntä numerolle 2 ja viisi ääntä numerolle 6. Toinen kierros siis tulossa, sekä vaaleissa että Sauvignon Bar´issa.

Independence-rannalla kuvattiin illalla paikallista saippuasarjaa.

Jäniksen viimeinen täysikuu - lohikäärme tulee

Ranskan kielen rappiosta täällä kertoo moni asia, esimerkiksi lähistölle nouseva betonirumilus, luksusasuntoja mainostava De Castle. Tai vaikkapa lauantai-iltaisen tapasbaarin nimi Le Moon. Tänään taivaalle kohonnut täysikuu varmasti on yhtä imarreltu sinänsä upean kattoterassibaarin nimestä kuin me baranginaiset, joille tuk tuk -kuskit huutavat "Tuk tuk Sir!"

Lauantaina kaupunki koristautui värivaloin ja suihkulähtein, Kambodzhan liput liehuivat lipputangoissa. Liberation Day on kansallinen juhlapäivä, joka jakaa mielipiteitä. Sitä vietetään punakhmerien vallan kukistumisen päivänä, mutta kaikki eivät halua juhlia sitä, että vietnamilaiset valtasivat samalla maan. Perää molemmissa näkökulmissa, mutta virallinen kanta on, että kyseistä päivää on syytä juhlistaa. Mekin juhlistimme tuttujen kanssa Memphisissä pikkutunneille asti. Bändi oli suorastaan liekeissä ja tunnelma katossa.

Tästä reilun kahden viikon kuluttua, uuden kuun koittaessa, alkaa lohikäärmeen vuosi. Se tarkoittanee ainakin baby boomia, merkki kun on lapselle se kaikkein toivotuin.


Iloinen uutinen: Phnom Penhissä on avattu Ikea! Tosin Ikean johdolle tieto tuskin vielä on kantautunut.

Vuoden ensimmäiset

Aurinko on jo painumassa talojen taa punaisena pallona. Katselen näkyä parvekkeeltamme pitkästä aikaa yksin. Vierashuone on tyhjentynyt, jouluvieraat saatettiin eilen kentälle. Vaikka vieraiden tulo on aina iloinen asia, lähdön hetkeen en taida tottua koskaan.

Elo Phnom Penhin kodissa palasi arkiuomiin. Pesukoneen laulu kaikui muuten niin hiljaiseksi muuttuneessa kämpässä ja itse istuin taas läppärin äärelle ja töiden pariin. On aika aloittaa uusi vuosi myös niiden osalta.

Pian lähden Meta Houseen kuuntelemaan Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden luentoa kaupunkisuunnittelusta ja mielenkiintoisesta Kouk Khleang -nuorisotalon rakennusprojektista.

Mielessäni kuitenkin valmistaudun jo innolla ensi viikkoon, jolloin vierashuoneemme saa uuden asukkaan.

Autonvuokraajamme tarjoaa iloa asiakkaalleen: tuoksupullo, tekokukkia ja päätään nyökyttävä kissa. Rauhoittavat mieltä muuten niin kaoottisessa liikenteessä?

HAPPY 2012!

Hyvää uutta vuotta kaikille!