Toinen työviikko alkoi. Husband kipusi reippaana aamiaiselle kattoterassille. Siellä odotti järkytys: ei kahvia! Sorry, finished (mainittakoon, että aamiaistarjoilu oli vasta alkanut ja husband todennäköisesti ensimmäinen asiakas). Eikö teillä ole instant-kahvia, Aficafeta, husband tiedusteli. Joo on, mutta se on kaapissa lukkojen takana.
Reissuvaimo on toki moiseen hätätilanteeseen osanut varautua ja ostanut Africafe-purkin huoneeseen. Näin pelastui maanantaiaamu. Ja kun itse menin aamiaiselle vartin myöhemmin, oli se lukkokaappikin jo saatu auki.
Viikonloppuna päästiin pitkän tauon jälkeen kiinni afrorytmeihin, kun Coconut Band soitti Mercury Bar´ssa. Ne viime vuonna hartaasti opetellut askeleet vielä luonnistuivat ja taas mentiin paikallisten vauhdissa jonon mukana, kellä lantiot enemmän ja kellä vähemmän keikkuen.
Eilen tuijoteltiin taivaalle, sillä katsomista riitti. Suurenmoinen täysikuu nousi oranssina pallona Stone Townin kattojen takaa ja asettui etelänristin ja nurinperin makaavan Otavan väliin.
2 kommenttia:
Ai että nuo afrorytmit kuulostavat hyviltä! Itse menen latinorytmien mukaan aina keskiviikkoiltaisin, mutta vaihtelu virkistäisi. Kuutamo oli upea myös Tallinnassa viikonloppuna! Terkkuja!
Tässä Ullalle vähän vaihtelua: http://www.youtube.com/watch?v=qz5ugVj1Ukg&feature=related
On yksi niistä square dance -biiseistä, joita täällä veivataan viikonloppuisin. Koukuttavaa. (Videolla ei valitettavasti se oikea tanssi näy)
Lähetä kommentti