13.11.2018

Muuttomatkaajia



Jos Suomessa on tasaisen harmaat lonkerokelit, on sää täällä Keski-Aasiassa paljon yllättävämpi. Talvea en odota, mutta siitäkin sai makua viime yön pakkaslukemista ja aamun ohuesta lumiharsosta keltaisten lehtien päällä. Vielä lauantaina husband pelasi ulkona tennistä shortseissa. Sunnuntaina kävelimme kolmen tunnin lenkin upeassa auringonpaisteessa ja istuimme terassikahveilla jokirannassa. Tänään herättiin pakkaseen ja husbandin pipo pääsi käyttöön. Onneksi auringon ja lämmön on luvattu loppuviikosta taas palaavan. Muuten täytyy hakea nuo torilta löytyneet kuvan vihdat ja mennä tutuille saunomaan (finski sauna löytyy).

On muuten sanottava, että täällä sääennustukset pitävät yllättävän hyvin paikkansa. Johtuneeko siitä, että näin sisämaassa kaukana merestä on sään ennustaminen helpompaa? Kun ilmavirta tulee etelästä, tänne pääsee lämmintä ilmaa aina Pakistanista ja Intiasta asti. Ja kun tuulet kääntyvät puhaltamaan Siperian suunnasta, valuu tänne ihan arktista ilmaa. Kuten tänään.

Siperiasta on valunut muutakin, nimittäin muuttolintuja. Tashkentin lintukanta ei valitettavasti ole kovin monipuolinen. Katukuvaa hallitsevat mynat, jotka tuntuvat pärjäävän täällä loistavasti harakoiden ja varisten ohella. Lisäksi on kyyhkyjä ja sirompia turkinkyyhkyjä. Ymmärtääkseni nämä kaikki myös talvehtivat täällä.

Missä tarjoilut?! Joka puolella Aasiaa tutuksi tullut äänekäs ja utelias Common myna, suomeksi pihamaina, latinaksi Acridotheres tristi.

Tashkentin vakioasukkaita ovat myös hanhet, jotka ovat perustaneet tänne oman lähetystön (Embassy of geese).

Yksi päivä ikkunasta kuului tutunoloinen tityy. Parvekkeen edessä olevaan puuhun olikin pyrähtänyt parvi tiaisia. Eivät ihan tuttuja minulle, mutta tekemäni lajinmäärityksen perusteella väittäisin niiden olleen valkopäätiaisia (Azure tit, Cyanistes cyanus), jotka ovat sukua sinitiaisille.  Kauniit pitkäpyrstöiset linnut viipyivät vain hetken ja jatkoivat kohti etelää. Käsittääkseni tästä meneekin niiden muuttoreitti.

En ehtinyt saada kuvaa, joten tässä sievä valkopäätiainen lintuja.net-sivuilta.

Eilen kuului olohuoneen ikkunasta taas uudenlainen sirkutus. Keltaisia lehtiä vielä täynnä olevaan puuhun oli ilmestynyt parvi värikkäitä järripeippoja (Brambling, Fringilla montifringilla). Ne istua nököttivät kukin oksallaan, kapea lehti hauskasti nokassa roikkuen kuin pilli konsanaan. En tiedä löysivätkö sieltä toukkia vai siemeniä. Pian jo peipotkin jatkoivat matkaa eteenpäin.

Ehtivät peipot karata kameraa, mutta jossain lehvien lomassa ainakin yksi häämöttää.

Tänään odotan uusia vierailijoita, nimittäin putkimiehiä. Kun vesikiertoisissa pattereissa käynnistyi lämmitys kolmisen viikkoa sitten, huomasimme, että keittiön patteri on aivan kylmä. Olin yhteydessä Lontoossa asuvaan vuokraisäntäämme, joka lupasi, että hänen isänsä tulee patteria katsomaan Tashkentissa käydessään. Viime viikolla hän tulikin, kahden remonttimiehen kanssa. Keittiön patteria yritettiin ensin ilmata ja sitten kävi ilmi, ettei sinne tule vettä lainkaan. нет воды, njet vody. Missä menee vesiputki ja missä kaasuputki?, toinen remonttimiehistä kyseli minulta venäjäksi, keittiön seiniä koputellen. Nostelin käsiäni ja näytin, etten voi tietää. Kurkimme läpi kaikki kaapit ja kylpyhuoneenkin. Miehet jatkoivat talon kellariin ja tulivat sitten puuskuttaen portaita ylös. Vika oli löytynyt: keittiön patterin vesiputkea ei ole koskaan edes kytketty talon lämminvesiputkeen! Eipä ihme, ettei vesi kierrä. Koska keittiön lavuaarin putkessa tai oikeammin hajulukossa on pieni reikä (jonka olen paikannut kelmulla), näytin sen samalla ja koko putki hajulukkoineen vaihdettiin uuteen.

Tänään luvattiin tulla jossain vaiheessa hoitamaan patterin putken kytkentä, enkä tiedä yhtään millainen operaatio se on. Jos sieltä tullaan seinänpiikkauslaitteiden kanssa, puhallan pelin poikki ja otan yhteyden Lontooseen. Toivon, että homma hoituu lähinnä putkien kytkennällä kellarissa ja patterin ilmauksella. Nähtäväksi jää.

Jotenkin löydän aina itseni näistä remppahommista maailmalta, mutta eiköhän tästäkin selvitä ja saada pian keittiössä lämmöt päälle. Lopuksi taas pari lainasanaa venäjästä stadin slangiin:

Я понимаю (ja ponimaiju) = ymmärrän, bonjaan
Я знаю (ja snaiju) = tajuan, snaijaan

On matkaa siihen, että näitä sanoja pääsee venäjäksi käyttämään. Vielä en bonjaa enkä snaijaa juuri mitään.


3 kommenttia:

Sirpa kirjoitti...

Ei näkynyt putkimiestä, joten otin yhteyden Lontooseen. Kävi ilmi, että työtä varten on selvitettävä koko alla olevan linjaston eli kolmen alakerran naapurin pattereiden toiminta. Itse työ kuulemma hoituu kellarista käsin ja lopuksi meidän patteri ilmataan ja tarkistetaan, että vesi sinne tulee. Tällä viikolla pitäisi onnistua, inshallah.

Ulla kirjoitti...

Ihana lintupäivitys! Toivottavasti remppahommat hoituvat pian. Täällä vuoden harmaimmaksi päiväksi mainostettu päivä onneksi valkeni kuulaana ja sininen taivaskin aukeni juuri parahiksi ollessani kaupungilla brunssilla. Tätä lisää!

Sirpa kirjoitti...

Eipä onnistunut putkirempat, pitää joku putki vaihtaa kellarissa jotta saadaan keittiöön lämmöt. Viikonlopun aikana piti hoitua, mutta ketään ei näkynyt ja keittiö on yhä kylmänä. Ei auta kuin ottaa taas yhteys Lontooseen.