Sommaren är kort

Mukavasti ja vähän liiankin nopeasti meni kesä Suomessa. Tänään heräsin trooppisen kosteaan Vientianen aamuun, reilun vuorokauden matkustettuani. Seurasin husbandia, joka tuli Laosiin muutamaa päivää edeltä. Tutultahan täällä näyttää ja se ylistämäni laosilainen kahvi  Croissant d´Or´ssa maistui juuri niin hyvälle kuin sen kuuluukin.

Vielä laukkua pakatessani en oikein tiedostanut, mihin olen tällä kertaa lähdössä. Maa ja manner ovat vaihtuneet vuoden aikana melko tiuhaan. Nyt tätä ilmaa, taivasta, ääniä, tuoksuja ja maisemaa aistien tiedän tarkalleen missä olen. Tämä on Aasia, kiehtova ja syvällinen Indokiina. Meidän nomadielämämme juurien lähde, jonne polku tuntuu aina palaavan.

Iltamaisema parvekkeelta. Käynnissä DDT:n ruiskutus (kuvan alareuna)