Silmänruokaa ja chiliä

Aurinko on löytänyt tänne Indokiinan pohjoiseen ja sadeajan kosteus on vaihtunut paahtavaan helteeseen. Viikonloppuna kokeiltiin jo uima-altaan äärellä loikoiluakin. Sunnuntaina ajeltiin Vientianen kehätien varrella sijaitsevaan valtavaan messukeskukseen tutustumaan käsityöperinnettä esittelevään Lao Handicraft Festivaliin. Silkinkutomisen ja korienpunomisen taito elää yhä maaseudulla ja tätä perinnettä halutaan ylläpitää ja vahvistaa. Moni kaupungissa asuva nuori messuvieras näki varmaan ensimmäistä kertaa, kuinka silkkitoukat rouskuttivat mulperinlehtiä ja miten silkkiä kehrättiin pienellä rukilla hienonhienoksi langaksi. Messuosastoilla oli esillä silkkiä monessa muodossa, eri kylien perinteisiä kuoseja, värejä ja asusteita. Parilla tiskillä huomasin myös sinisiä indigo-värjättyjä batiikkikankaita. Käsinpunotut korit olivat silmiähivelevän kauniita, mutta tyytyminen oli vain niiden hiplailuun. Handicraft tuntui tosin olevan melko vapaamuotoinen käsite, sillä myytävänä oli myös normaalia markettitavaraa kuten vaatteita, kenkiä, hiussolkia ja jopa hammasharjoja. Alusvaateosastolla huomion kiinnittivät bambusta valmistetut nanokuituiset bodyt. Teknologia tulee kaikkialle.

Hyviä uusia ruokapaikkoja on löytynyt ihan viime metreillä, kuten monipuolista curry-valikoimaansa mainostava Cinnamon Lounge ja vanhassa villassa sijaitseva idyllinen Vendome, joka osoittautuikin kaupungin parhaaksi ranskalaisravintolaksi (tähän mennessä testatuista, niitä on lukuisia). Muut ovat olleet aika pettymyksiä sillä onhan se selvä, että tuoreiden mausteiden, valkosipulin ja chilin muodostamien makunautintojen jälkeen pelkästään kermassa ja voissa haudutetut ruuat eivät maistu miltään, tai ainakin tosi tylsältä. Ja kun raikas salaattikin on yleensä ranskalaisittain hukutettu salaattikastikkeeseen, on lopputulos kovin tympeä. Nähtävästi chilinsietokyky on taas palautunut aasialaistasolle ja sen antamaa tujausta kaipaa ruokaan kuin ruokaan. Jälkiruokavinkki: pala tuoretta hedelmää (ananas tai vaikka omena) cocktailtikkuun ja pyöräytetään maltillisesti suolan ja karkean chilijauheen seoksessa.

Kuvan kaunotar törmäsi eilen ikkunaamme ja tyypertyi parvekkeelle. Se toipui kuitenkin tällistä pikkuhiljaa ja sai siipensä auki. Puhalsin varovasti sitä kohti ja niin se räpäytti siipensä taas lentoon.