Kammasta lähti kolmas piikki ja hyvin sujuneet lähtövalmistelut kokivat ikävän yllätyksen, kun Elisa katkaisi laajakaistayhteyden sovittua aiemmin. Kun asia oli varta vasten hoidettu oikein myymälässä eikä sähköpostitse, luotin että kaikki on selvää. Turhaan luotin. Noin tunnin linjoilla odotuksen ja kolmen soiton jälkeen saatiin tilapäisratkaisu, joka katkaisikin sitten koko puhelinlinjan. Juuri tällaisia juttuja sitä kaipaa lähtövalmistelujen keskelle.
Yllättävän pahasti halvaantuu ilman puhelinta ja nettiä, juuri silloin kun haluaisi ja pitäisi olla tavoitettavissa. Kuuntelin sitten metrossa, oma puhelimeni mykkänä, kun äänekäs vierustoverini ehti välillä Kulosaari-Rautatientori hoitaa kolme lähes hysteeristä puhelua. Oli tulossa Kiinan lähetystöstä viisumia hakemasta ja vuorossa oli iso satsi rokotuksia tulevaa Aasian matkaa varten. Matkasuunnitelma, rokotukset ja jopa niiden hinta tulivat melkoisen selväksi kolmesti toistettuna koko metrovaunun matkustajille, tuskin vahingossa. Teki mieleni siitä vierestä sanoa hänelle, että älähän nyt jännitä turhaan niitä rokotuksia ja otahan muutenkin ihan rauhallisesti. Aasiassa nimittäin maltti on valttia. Muistuipa samalla itselle mieleen, että tilapäinen nettiyhteyden ja puhelimen puuttuminenkin ovat aika pieniä ongelmia. En kuitenkaan avannut suutani, vaan astuin ulos kaatosateeseen ja muistin yhtäkkiä hyvin selvästi, miksi olen taas lähdössä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti