Vuonna 1966, 26. huhtikuuta aamuyöllä viiden jälkeen, maa
järisi Tashkentissa. Voimakkaan (Richterin asteikolla 9) järistyksen keskus oli
kaupungin sydämessä, vain muutaman kilometrin syvyydessä.
Tuho oli totaalinen. Muutamassa sekunnissa
kaupungin lähes kaikki rakennukset romahtivat maan tasalle. Pahimmin järistys moukaroi vanhan
kaupungin merkittäviä historiallisia rakennuksia, joista suuri osa tuhoutui
täysin, mukaan lukien useat 600 vuotta vanhat Silkkitien aikaiset moskeijat.
Tuhkaksi muuttunut
kaupunki huhtikuussa 1966. (kuva: ToursCentralAsia)
Järistyksen uhrien tarkkaa lukua ei tiedetä. Kuolonuhreja
raportoitiin noin 200. Kodittomiksi jäi 300 000
ihmistä. Uzbekistan kuului tuolloin osana Neuvostoliittoon (Uzbek SSR) ja luvut
perustuvat tuon ajan tietoihin ja raportointikäytäntöön. Tashkent oli suhteellisen
pieni kaupunki ja asuintalot pääosin yksikerroksisia, mikä selittänee menehtyneiden
pienen määrän.
Välittömästi katastrofin jälkeen neuvostojohtoa, muun muassa
Neuvostoliiton kommunistisen puolueen juuri nimitetty pääsihteeri Leonid
Brezhnev, lensi Tashkentiin paikan päälle valvomaan pelastusoperaatiota. Kaupungissa
käynnistettiin nopeasti massiivinen jälleenrakennusprojekti, joka pohjautui
neuvostoaikaiseen arkkitehtuuriin ja tyyliin. Tavoitteena oli rakentaa
Keski-Aasian suurin kaupunki. Paikalle kuljetettiin rakennusmateriaalia ja komennettiin
suuri joukko työmiehiä kaikkialta Neuvostoliitosta.
Vanhasta talokannasta koostunut pienehkö kaupunki koki vauhdilla
muodonmuutoksen ja alueelle nousi tuhkasta täysin uudenlainen Tashkent, jota dominoivat neuvostoajan
arkkitehtuurille tyypilliset leveät bulevardit, suuret laatikkomaiset
talokompleksit, lukuisat monumentit ja isot puistot suihkulähteineen. Vuoteen
1970 mennessä jo 100 000 uutta asuntoa oli rakennettu. Kaupungin väkiluku ja
etninen pohja kasvoivat samalla, sillä suuri osa jälleenrakennukseen
osallistuneista työmiehistä jäi Tashkentiin pysyvästi. Järistyksen keskuksen
paikalle rakennettu ”Monument of Courage” julkistettiin maanjäristyksen
10-vuotismuistopäivänä vuonna 1976 (ylin kuva).
Euraasian mannerlaatalla sijaitseva Keski-Aasia on alueena
altis luonnonkatastrofeille, eritoten maanjäristyksille. Lukuisat järistykset,
joista muutama todella voimakas, ovat ravistelleet alueen maita tälläkin
vuosituhannella. Seismologista tilannetta seurataan tiiviisti ja siitä raportoivan
sivuston mukaan viimeisen seitsemän päivän aikana Uzbekistanissa on ollut kaksi
maanjäristystä, kuukauden aikana kolme ja vuoden aikana 45. Myös Tashkentissa
on järissyt lukuisia kertoja. Isoja järistyksiä kaupungissa mitattiin vuosien
1914-1966 aikana 74 kappaletta ja pieniä järistyksiä on sen jälkeen ollut vähän
väliä. Isompia järistyksiä ei vuoden 1966 jälkeen ole ihan lähistöllä ollut.
Maantiedosta
kiinnostuneille... varsinkin Arabian ja Intian mannerlaatat ovat
törmäyskurssilla ja aiheuttavat jännitettä Euraasian laatan eteläosissa.
Traagisen järistyksen keskustan ja samalla nyky-Tashkentin syntylähteen vieressä on todella vehreä ja viehättävä puisto, jota halkoo
yksi kaupungin lukuisista joista.
Neuvostoajan lahja
Tashkentille, ruutukaavaa elävöittävät puistot.
Puiston uumenista löytyy uzbekkiurheilijoiden olympialaismenestystä
ylistävä Olympic Glory -museo. Vastaavan museon voisi perustaa Suomeenkin –
muistuttamaan nykynuoria ajasta, jolloin Suomikin menestyi olympialaisissa.
Olympiahuumaa ja
kansallistunnetta.





Ei kommentteja:
Lähetä kommentti