Maanjäristyksen muovaama kaupunki

Vuonna 1966, 26. huhtikuuta aamuyöllä viiden jälkeen, maa järisi Tashkentissa. Voimakkaan (Richterin asteikolla 9) järistyksen keskus oli kaupungin sydämessä, vain muutaman kilometrin syvyydessä.

Tuho oli totaalinen. Muutamassa sekunnissa kaupungin lähes kaikki rakennukset romahtivat maan tasalle. Pahimmin järistys moukaroi vanhan kaupungin merkittäviä historiallisia rakennuksia, joista suuri osa tuhoutui täysin, mukaan lukien useat 600 vuotta vanhat Silkkitien aikaiset moskeijat.

Tuhkaksi muuttunut kaupunki huhtikuussa 1966. (kuva: ToursCentralAsia)

Järistyksen uhrien tarkkaa lukua ei tiedetä. Kuolonuhreja raportoitiin noin 200. Kodittomiksi jäi  300 000 ihmistä. Uzbekistan kuului tuolloin osana Neuvostoliittoon (Uzbek SSR) ja luvut perustuvat tuon ajan tietoihin ja raportointikäytäntöön. Tashkent oli suhteellisen pieni kaupunki ja asuintalot pääosin yksikerroksisia, mikä selittänee menehtyneiden pienen määrän.

Välittömästi katastrofin jälkeen neuvostojohtoa, muun muassa Neuvostoliiton kommunistisen puolueen juuri nimitetty pääsihteeri Leonid Brezhnev, lensi Tashkentiin paikan päälle valvomaan pelastusoperaatiota. Kaupungissa käynnistettiin nopeasti massiivinen jälleenrakennusprojekti, joka pohjautui neuvostoaikaiseen arkkitehtuuriin ja tyyliin. Tavoitteena oli rakentaa Keski-Aasian suurin kaupunki. Paikalle kuljetettiin rakennusmateriaalia ja komennettiin suuri joukko työmiehiä kaikkialta Neuvostoliitosta.

Vanhasta talokannasta koostunut pienehkö kaupunki koki vauhdilla muodonmuutoksen ja alueelle nousi tuhkasta täysin uudenlainen Tashkent, jota dominoivat neuvostoajan arkkitehtuurille tyypilliset leveät bulevardit, suuret laatikkomaiset talokompleksit, lukuisat monumentit ja isot puistot suihkulähteineen. Vuoteen 1970 mennessä jo 100 000 uutta asuntoa oli rakennettu. Kaupungin väkiluku ja etninen pohja kasvoivat samalla, sillä suuri osa jälleenrakennukseen osallistuneista työmiehistä jäi Tashkentiin pysyvästi. Järistyksen keskuksen paikalle rakennettu ”Monument of Courage” julkistettiin maanjäristyksen 10-vuotismuistopäivänä vuonna 1976 (ylin kuva).

Euraasian mannerlaatalla sijaitseva Keski-Aasia on alueena altis luonnonkatastrofeille, eritoten maanjäristyksille. Lukuisat järistykset, joista muutama todella voimakas, ovat ravistelleet alueen maita tälläkin vuosituhannella. Seismologista tilannetta seurataan tiiviisti ja siitä raportoivan sivuston mukaan viimeisen seitsemän päivän aikana Uzbekistanissa on ollut kaksi maanjäristystä, kuukauden aikana kolme ja vuoden aikana 45. Myös Tashkentissa on järissyt lukuisia kertoja. Isoja järistyksiä kaupungissa mitattiin vuosien 1914-1966 aikana 74 kappaletta ja pieniä järistyksiä on sen jälkeen ollut vähän väliä. Isompia järistyksiä ei vuoden 1966 jälkeen ole ihan lähistöllä ollut.

Maantiedosta kiinnostuneille... varsinkin Arabian ja Intian mannerlaatat ovat törmäyskurssilla ja aiheuttavat jännitettä Euraasian laatan eteläosissa.

Traagisen järistyksen keskustan ja samalla nyky-Tashkentin syntylähteen vieressä on todella vehreä ja viehättävä puisto, jota halkoo yksi kaupungin lukuisista joista.

Neuvostoajan lahja Tashkentille, ruutukaavaa elävöittävät puistot.

Puiston uumenista löytyy uzbekkiurheilijoiden olympialaismenestystä ylistävä Olympic Glory -museo. Vastaavan museon voisi perustaa Suomeenkin – muistuttamaan nykynuoria ajasta, jolloin Suomikin menestyi olympialaisissa.

Olympiahuumaa ja kansallistunnetta.