21.2.2017

Etappi I – Jogja


Temppelihuuman hieman laskettua vielä muutama sana Yogyakartasta ja tänne tulosta. Aloitetaanpa siitä. Tsekattuamme ulos Jakartan hotellistamme ja jätettyämme matkalaukut heidän hoiviinsa, suuntasimme konelaukkuinemme kera repun kohti kotimaan lentokenttää Halimia. En ole koskaan ollut mikään reppureissaaja, ajatus nuhjuisista vaatteista ja kengistä ja purnukoista rinkkaan sullottuina on suorastaan vastenmielinen. Nyt reissuun oli kuitenkin lähdettävä ilman matkalaukkuja, sillä edessä on monta majapaikan vaihtoa ja siirtymisiä veneellä. Niinpä täytyi huolella miettiä mitä ottaa mukaan kolmeksi viikoksi ja minimoida kaikki.  Lopulta joogamattokin pääsi mukaan.

Lento Jakartasta Yogyakartaan kestää vain 50 minuuttia. Meillä oli Batik Airin business-luokan liput. Matka alkoi siten Batikin loungessa, jossa tarjolla oli pientä syötävää, kahvia ja vettä. Kun boardingin aika tuli, meidät ohjattiin tila-autoon, joka ajoi suoraan lentokoneen portaiden juurelle. Riviltä yksi oli kolmen ikkunan maisemat ulos. Seurasin Jaavan eteläistä rantaviivaa, joka oli täysin tasainen ja peltojen tilkuttama. Aina välillä peltojen välistä virtasi kapea joki, värjäten meren ruskeaksi isolta alueelta. Lyhyellä lennolla toki ehdittiin tarjota kuumat pyyhkeet, lämmin ateria ja päälle kahvit. Koneesta astuttuamme meidät ohjattiin terminaaliin istumaan. Emme saaneet itse hakea laukkujamme, vaan ne tuotiin meille. Todellista business-luokan palvelua.

Oma kuljetus koneeseen.

Neljän päivän kokemuksella voi sanoa, että Jakartassa kävijöiden kannattaa ehdottomasti tehdä piipahdus Yogyakartaan eli kotoisammin Jogjaan. Tämä kulttuuripääkaupunki on kuin suuri kylä mataline rakennuksineen ja kapeine kujineen (asukkaita noin puoli miljoonaa), täysin eri maailma kuin valtava Jakarta. Jalkaisin liikkuminen on täälläkin melko hankalaa ja etäisyydet pitkät. Ehdimme jo eksyä batiikkiverstasta ja lounasravintolaa jalkaisin etsiessämme. Lopulta uudella yrittämällä molemmat löytyivät, pienen mutkan ja pihaltaan meille vilkutelleen vanhan rouvan opastuksella. Jogja on silmiinpistävän paikallinen, juuri mitään ei ole tehty turistien ehdoilla. Ravintolat ovat pääosin yksinkertaisia täkäläisiä warungeja ja ostoskadun antimetkin on suunnattu lähinnä täkäläisille. Suurin osa turisteista temppeleillä oli myös indonesialaisia. Temppelit ovatkin se suurin nähtävyys täällä ja jo niiden takia tänne kannattaa tulla.

Village-tyyliin toteutetussa hotellissamme viihdyimme mainiosti. Uima-altaan ja puutarhan ympärille rakentuva kokonaisuus on kuin trooppinen keidas, kauniine yksityiskohtineen.

Makupaloja huoneesta. Muistutus siitä, että kaiken voi aina tehdä vähän kauniimmin.

Nyt on aika jättää Jogja temppeleineen, idyllinen parvekkeemme ja siellä huuteleva to-kay lisko. Suunta on kohti Balia.

Ei kommentteja: