Teimme eilen kokopäiväretken Phou Khao Kuayn
kansallispuistoon, samannimisen vuoren (Buffalo Horn Mountain) juurelle reilun
kahden tunnin ajomatkan päähän Vientianesta koilliseen. Hiekkatie
vesiputouksille oli sadeajan jäljiltä varsin huonossa kunnossa, mutta onneksi
olimme liikkeellä ystävien nelivedolla. Meidän pieni Kiamme olisi jäänyt
pohjasta kiinni jo alkumetreillä.
Punaisella hiekkatiellä tulimme lopulta risteykseen, jossa
oli tienviitta vasemmalle ”Tad Leuk 10 km” ja tienviitta oikealle ”Tad Xay 10
km”. Päätettiin kokeilla ensin vasenta reittiä ja kynnettiin autolla tiheän
bambumetsikön suojaamaa myhkyräistä polkua kunnes alkoi kuulua vedensolinaa.
Tad Leukin putoukset.
Tepastelimme pitkin hiekkakivistä kuumaisemaa.
Virtaaava vesi ja irtokivet olivat poranneet tutunnäköisiä hiidenkirnuja.
Sitten pulahdettiin uimaan raikkaaseen ja kirkkaaseen
veteen. Kaskasit huusivat hurjasti puissa ja perhoset lepattelivat
ympärillämme. Vasta kotona luin, että kansallispuistossa voi törmätä myös
elefantteihin, gibboneihin ja aasialaiseen mustaan karhuun.
Laosissa on 900 perhoslajia. Tämä vihreä oli erityisen upea.
Palattiin risteykseen ja suunnattiin toista reittiä
oikealle. Samanlaisen pompputien päässä odottikin paljon jylhempi vesiputous.
Alkaa olla viimeisiä hetkiä käydä putouksilla, sillä kuivan ajan myötä
vedentulo ehtyy ja loppuu lopulta kokonaan.
Kansallispuiston kaunein putous, Tad Xay.
Tästä kaikesta jo nälkiintyneinä piipahdettiin lounaalla
ison tien varrella paikalliskuppilassa, jossa ystävällinen rouva laittoi meille
fried ricea. Aurinko oli jo punaisena pallona horisontissa kun palasimme
kaupunkiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti