Joskus harvoin käy niin, että musiikki menee suoraan
verenkiertoon, hermoihin, elimiin, aivoihin, valtaa ne kuin viruspataljoona,
joka alistaa elimistön valtaansa. Toisin kuin virukset, musiikki voi tuottaa yhtäaikaisesti
suurta kipua ja vähintään yhtä suurta nautintoa. Iho nousee kananlihalle ja
sydän hakkaa rumpujen rytmissä, jalat eivät pysy paikoillaan.
Eilinen hollantilaisen Jimi Hendrix Tribute-bändin
ylimääräinen keikka oli tällainen elämys. Kaksiviikkoisen Kambodzhan
kiertueensa päätteeksi bändin keulahahmo Niki Buzz tiivisti täällä
ensivisiitillään näkemänsä ja kokemansa omistamalla viimeisen kappaleen
kaikille niille kambodzhalaisille, jotka ovat eläneet läpi punakhmerien
hirmuvallan ja sitä seuranneen sisällissodan. ”Let this bring you peace and
heal your souls.” Bändin kundien omien sanojen mukaan tässä kappaleessa Jimin kitara huutaa, ampuu luoteja ja pudottaa
pommeja, mutta tarjoaa samalla kauneimman musiikillisen kokemuksen, mitä koskaan
voi toivoa. Heidän oma loistava
tulkintansa nosti kyyneleet silmiin. Kappale oli luonnollisesti Machine Gun (Band of Gypsies), joka olisi itsessään jo oman tarinan arvoinen.
Kiitos Niki, Winston ja Martin uskomattoman upeista Phnom
Penhin keikoista ja tervetuloa takaisin!
Huom. kaikki musiikin ystävät. Niki vihjaili, että saattaa esiintyä Helsingissä kevään
aikana. Sitä keikkaa ei saa
jättää väliin.
Tämä musiikki-infektio tuli loistavana jatkeena muutenkin
luovaan viikonloppuun. Koko lauantain sain perehtyä valokuvauksen saloihin
ranskalaisen Nicolas´n opastuksella. Aiemmin niin tylsän teknisiltä tuntuneet valotusajat,
aukot, ISOt ja kohinat alkoivat avautua hyvien harjoitusten ja esimerkkien
kautta ja sormet jo oikein syyhyävät päästä kokeilemaan erilaisia säätöjä. Ja
kuten Nico muistutti, siteeraten jotain kuuluisaa ranskalaista valokuvaajaa: ”Ensimmäiset
10 000 ottamaasi valokuvaa ovat aina ne huonoimmat.”
Aistikasta joulunodotusta kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti